13.03.2026 09:30
Maailmanpolitiikan alkuvuosi on ollut käänteitä täynnä. Lähestymme vuoden ensimmäisen kvartaalin loppua, ja tähän mennessä maailman huomio on kohdistunut Venezuelaan, Grönlantiin ja viimeisimpänä Iraniin. Samaan aikaan täysimittainen hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa, mutta sodan näkyvyys mediassa on vähentynyt muiden kriisien vallatessa palstatilaa.
Tällä hetkellä keskiössä on Lähi-idän tilanne ja sen heijastusvaikutukset myös elinkeinoelämään. Välitön vaikutus näkyy polttoaineiden hinnannousuna. Mikäli kriisi pitkittyy, hinnan nousua voidaan nähdä laajemminkin erityisesti kohonneiden logistiikkakustannusten kautta, jotka valuvat tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Markkinat ja ekonomistit ovat toistaiseksi suhtautuneet tilanteeseen maltillisesti. Tätä on osaltaan rauhoittanut Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n päätös vapauttaa jäsenmaiden strategisia öljyvarantoja markkinoille, millä pyritään tasaamaan äkillisiä tarjontahäiriöitä ja hillitsemään hintapiikkejä. Kuitenkin tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani öljyn hinta on jälleen nousussa Hormuzinsalmen iskujen vuoksi. IEA:n päätös toimii puskurina ja signaalina yhteistyöstä, mutta markkinat reagoivat nyt ennen kaikkea turvallisuustilanteeseen. Jokainen uusi isku tankkereihin nostaa riskipreemiota ja heikentää päätöksen hintaa hillitsevää vaikutusta.
Energiakysymykset ovat vahvasti agendalla myös kotimaan politiikassa ja elinkeinoelämässä. Alkuvuodesta koimme ennätyskorkeita sähkön hintoja, ja keskustelu energian riittävyydestä on aktivoitunut yhteiskunnan sähköistyessä. Kauppakamarit ovat tarttuneet teemaan, ja julkaisimme tänään kattavan energiaselvityksen nykytilasta sekä niistä toimenpiteistä, joita tarvitsemme varmistaaksemme voittavan strategian yhteiskunnan sähköistymisessä ja investointien houkuttelussa. Linkki selvitykseen löytyy tästä uutiskirjeestä, ja keskustelu alueellisista vaikutuksista jatkuu lähiviikkoina infravaliokuntamme käsittelyssä.
Hämeen vahvuus on monipuolinen teollinen tuotantorakenne. Puolustus- ja kaksikäyttöratkaisujen vahvistuminen luo alueelle merkittävää kasvupohjaa, ja vireillä olevat datakeskusinvestoinnit korostavat entisestään energiansaannin kriittistä merkitystä. Samaan aikaan alueellinen energiantuotanto ei ole riittävää, ja olemme pitkälti riippuvaisia energiansiirrosta muualta. Talvisodan rauhan muistopäivänä on syytä palauttaa mieleen, että energiaomavaraisuuden vahvistaminen ei ole vain kilpailukyvyn kysymys, vaan myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden ydintä.
Epävarmassa toimintaympäristössä korostuu kyky tehdä johdonmukaisia ja ennakoivia ratkaisuja. Energia on keskeinen kilpailukykytekijä: se määrittää, millaiset investoinnit ovat mahdollisia ja miten teollisuus voi uudistua. Hämeessä tämä tarkoittaa määrätietoista työtä energiantuotannon vahvistamiseksi ja energiansaannin varmistamiseksi – sekä kasvun että huoltovarmuuden näkökulmasta. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan siihen, millaiset edellytykset alueella on menestyä tulevina vuosina.
Energistä kevättä toivottaen,
Anne