Viisi vastuullisen liiketoiminnan vinkkiä yritysjohdolle 2024

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Anne Vanhala (Kuva oikealla: Elmo Eklund)

Vuoden alku on aina hedelmällinen hetki ennakoida vuoden puheenaiheita ja trendejä. Näin on myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen saralla. Erilaisiin ennustuksiin ja listauksiin onkin voinut sukeltaa vuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Mihin erityisesti yritysjohdon kannattaisi kiinnittää huomiota vuonna 2024 kestävän kehityksen ja vastuullisuuden saralla?

1. Yritysten ylin johto perehtyy vastuullisuuteen

Kestävyysraportointi ajaa yritysten ylimmän johdon koulun penkille. Tänä vuonna voimaan tulevat kestävyysraportointistandardit edellyttävät, että ylimmällä johdolla on tarvittava asiantuntemus kestävän kehityksen asioissa. Opiskelumotivaatio on varmasti korkeampi niissä yrityksissä ja johtajilla, jotka hakevat inspiraatiota ja oppia siihen, miten kestävä kehitys parantaa kilpailuasemaa ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia verrattuna niihin, jotka kouluttautuvat, koska on pakko.

2. Kestävä kehitys strategian ohella mukaan kaikkiin prosesseihin ja arjen tekoihin

Yritysten ylin johto on jo tottunut mainitsemaan puheissaan, että vastuullisuus on yrityksen DNA:ssa ja/tai strategiassa. Versiossa 2.0 kestävä kehitys viedään yrityksen prosesseihin ja arjen tekoihin. Tällä matkalla vastuullisuus konkretisoituu teoiksi jokaisessa liiketoiminnossa ja tehtävässä. Yksi keskeisimmistä teoista vastuullisuuden arkipäiväistämisessä on viedä se osaksi yrityksen tuote- tai palvelukehitystä.

3. Vihreästä siirtymästä oikeudenmukaiseen siirtymään

Vihreän siirtymän osalta Suomessa ja maailmalla on jo tunnistettu sen tuoma valtava liiketoimintapotentiaali. Vihreän siirtymän huumassa on hyvä ainakin hetkittäin ottaa helikopteriperspektiivi kokonaisvaikutuksiin. Jos katsomme siilomaisesti vain hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ratkaisuilla, suljemmeko silmät toiminnan muilta ympäristövaikutuksilta esimerkiksi vesistöihin tai maankäyttöön liittyen. Puhumattakaan toiminnan ihmisoikeusvaikutuksista ja työoloista kaivoksissa, tehtailla ja muilla työmailla.

4. Kestävyysdata ja sen hyödyntäminen

Kiristyvä kestävyysraportointisääntely asettaa kestävyystiedolle ja -järjestelmille aiempaa korkeammat vaatimukset. Vaikka raportointivelvollisuus koskee vain olennaisimpia seikkoja, datapisteitä on standardien mukaan yli tuhat. Edessä onkin mittava tiedonkeruu- ja -kokoamisharjoitus. Mittava harjoitus antaa yritykselle merkittävästi tietoa liiketoiminnasta ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Osa resursseista on hyvä varata kerätyn tiedon analysointiin. Data mahdollistaa tietoon perustuvat liiketoimintapäätökset ja vastuullisten toimintojen kehittämisen.

5. Yhteistyö kestävän kehityksen haasteiden edessä

Kestävän kehityksen tavoitteet lanseerattiin vuonna 2015. Kyseessä on maailmanlaajuinen to do -lista viheliäisiä ja haastavia ongelmia ratkottavaksi viimeistään vuonna 2030. Kestävän kehityksen tavoitteiden arvioidaan sisältävän 12 biljoonan dollarin liiketoimintapotentiaalin. Olemme ylittäneet puolivälin aikajanan, mutta vain 15 prosenttia tavoitteista on saavutettu. Tekemistä siis riittää. Ongelmien ratkaisu edellyttää innovaatioita ja yhteistyötä yrityksiltä ja muilta toimijoilta.

Vastuullisuuden vuosi 2024 edellyttää yritysjohtajilta paitsi johtajuutta ja innovatiivisuutta myös kykyä suunnistaa kiristyvän vastuullisuussääntelyn keskellä. Johdon osaamisen kehittäminen, arjen kestävyysteot ja -prosessit, oikeudenmukainen siirtymä, datajärjestelmät ja -analysointi ovat keskeisiä tekijöitä menestyksekkäässä vastuullisuusstrategiassa, kun samanaikaisesti liiketoimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi. Yritysjohdon taitava navigointi ei ainoastaan täytä sääntelyvaatimuksia vaan luo kestävää kilpailuetua markkinoilla.


Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Anne Vanhala, joka aloittaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtajana kesäkuussa.