28.11.2022 09:46
USA:n välivaalit on nyt käyty ja tulokset ovat pääosin selvillä kongressin osalta.
Vaikka äänet menisivätkin tasan demokraatit pitävät käsissään senaatin, sillä varapresidentti toimii 50–50 tilanteessa vaa’ankielenä, kun nykyinen varapresidentti Kamala Harris edustaa demokraatteja. Tosin kahden sitoutumattoman senaattorin lasketaan kuuluvan demokraattien leiriin ja nämä senaattorit voivat toimia joskus myös omien näkemystensä mukaan toisen tahon edun mukaisesti.
Muutosta kuitenkin tapahtuu, kun edustajainhuone siirtynee republikaanien komentoon. Molemmat puolueet voivat ilmeisesti julistautua voittajiksi. Presidentti Bidenin kannalta tulos oli helpotus, sillä pelkona oli, että molemmat senaatti sekä edustajainhuone olisivat siirtyneet republikaaneille, jolloin presidentin toiminta olisi käytännössä lamautettu suurelta osin seuraavilta kahdelta vuodelta. Nyt toivotaan, että joissakin asioissa päästään neuvottelemalla eteenpäin. Amerikkalaisia kiinnostaa oma lompakko enemmän kuin muut asiat ja teemat. Siten voitaneen vaalien tuloksen tulkita tukevan enemmän turvallisuushakuisuutta ja äärilaitojen vieroksumista. Tämä voi hyvässä tapauksessa parantaa sopimusperusteista toimintaa ja tukea demokratiaa, jonka on nähty olevan vaarassa.
Hintojen nousu ja inflaatio ovat olleet keskustelun ytimessä
Lokakuussa vuositason inflaatio taittui 8,2 prosentista 7,7 prosenttiin. Tämä johtui US Bankin raportin mukaan pääasiassa käytettyjen autojen, vaatteiden, huonekalujen ja kodinkoneiden hintojen laskusta. Työttömyys on tasolla 3,7 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 6,1 miljoonaa rekisteröityä työtöntä. Luku on edelleen alhainen ja voidaan siis vieläkin puhua täystyöllisyydestä.
Lokakuussa syntyi 261 000 uutta työpaikkaa. Toisaalta keskuspankki FED on tehnyt suuria ohjauskoron 0,75 prosentin kertanostoja päätyen nyt neljään prosenttiin. FED on myös lupaillut puheenjohtajansa Jerome Powellin toimesta lisää nostoja, mutta todennäköisesti pienemmillä kertoimilla jopa yli tason 4,75 prosenttia. Näillä toimilla pyritään tietenkin inflaation taittamiseen, mikä näyttää onnistuneen. Toimilla pyritään epäsuorasti myös työttömyyden lisäämiseen, sillä palkankorotukset ovat merkittävä vaikutin inflaatiokierteessä (tuntipalkat ovat nousseet vuositasolla nyt keskimäärin 4,7 prosenttia). Samalla korkeampi korko hillitsee lainanottoa ja siten investointeja sekä leikkaa kulutusta, mutta ohjaa myös rahavirtoja ulkomailta USA:han korkotuoton toivossa. Näin esimerkiksi talokauppa on hiipunut 10,2 prosenttia syyskuussa ja vuositasolla 30,4 prosentilla, kun lainakorot ovat pinkaisseet 6–7 prosentin tasolle. Toistaiseksi näyttää siltä, että inflaation torjunta toimii USA:ssa Euroaluetta paremmin.
Keskuspankin toivoma työttömyysluvun nousu saattaa toteutua piakkoin, sillä isot teknologiayhtiöt, kuten Amazon, Facebook, Intel, Microsoft ja Twitter ovat ilmoittaneet suurista työvoiman vähennyksistä, ja toiset taas ilmoittaneet vähentävän rekrytointeja. Toisaalta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on pulaa osaavista tekijöistä, jotka saattavat nyt uudessa tilanteessa olla valmiita palkkaamaan näitä osaajia – tosin yleensä hieman alhaisemmalla ansiotasolla ja/tai eduilla.
USA:n velkaantumisen hoitokulut
USA:n velkaantumisen (nyt 31,2 triljoonaa dollaria) hoitokulut haukkaavat valtion budjetista jo 12 prosenttia. Velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on nyt 123 prosenttia, mutta vuonna 2020 oltiin jopa tasolla 129 prosenttia. Nyt ajat ennen vuotta 2014 ovat kuin unelmaa, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun suhde ylitti 100 prosentin. Näin ollen rahaa tarvitaan kasvavan velan hoitoon jatkossakin hyvin runsaasti.
Jos talouskasvu hyytyy, niin mustat pilvet nousevat nopeasti. Toistaiseksi tilanne on kuitenkin jotenkin hallinnassa.
”America First”
Bidenin hallinnon politiikkana on ”America First”, kun Trumpin iskulause oli ”Make America Great Again”. Tämä politiikka näkyy hyvin G20 maiden kokouksessa käydyissä USA:n ja Kiinan välisissä keskusteluissa, joissa Biden kertoi täsmentäneensä USA:n halua kilpailuun, mutta tahtoa välttää ajautumisen ydinasekonfliktiin.
Taiwan on USA:lle tärkeä, koska suuri osa maailman puolijohde- ja elektroniikkatuotannosta tapahtuu juuri Taiwanissa. Riskin pienentäminen on käynnissä, mutta kestää 3–7 vuotta saada siihen liittyvä infra kuntoon USA:ssa. Esimerkiksi Intelin, Texas Instrumentin ja Samsungin projektit USA:ssa ovat käynnissä täydellä vauhdilla. En olisi kovinkaan yllättynyt, jos USA:n halu puolustaa Taiwania laimenee, kun tuotanto on saatu kotimaassa ajettua ylös.
Tietenkin kaikenlainen muu tuotannon kotiuttaminen ns. Reshoring on ollut menossa jo vuosia, mutta nyt se vain kiihtyy. Kotimaisen tuotannon kasvu parantaa logistiikkaketjujen luotettavuutta, tuotelaadun kontrolloitavuutta ja toimitusten nopeutta. Joissain tapauksissa kotimaisen tuotannon kasvu pienentää ”landed cost:ia”, kun tullimaksut poistuvat ja rahdin osuus pienenee sekä synnyttää siten resilienssiä.
Reshoring Initiativen tilasto kertoo, että tuotannon kotiuttaminen synnyttää tänä vuonna USA:han noin 348 000 uutta työpaikkaa. Samansuuntaisesti vaikuttavat myös ulkomailta tulevat suorat sijoitukset. Mielenkiintoista on myös se, että ulkomaankaupan vaje pienenee sitä mukaa, kun tuotanto kasvaa. Tämä olisi syytä muistaa myös Suomessa. Keskipitkällä aikavälillä tämä saattaa johtaa ulkomaanvelan pienenemiseen.
Ennustan erilaisten tullimaksujen sekä tuonnin esteiden jatkuvan ja jopa lisääntyvän USA:ssa, EU:ssa ja BRICK-maissa, joihin ilmeisesti Saudi-Arabia on liittymässä. Öljykaupan irtaantuminen dollarisidonnaisuudesta saattaa merkitä uusia muutoksia talouteen, jota jäämme seuraamaan.
Hyvää joulun odotusta!
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja Vesa Vihavainen
Texas, USA
