15.01.2025 18:07
Muutoksen tuulet puhaltavat, mutta mistä ne tulevat ja minne ne menevät? 10-vuotisen valtion velkakirjalainan (Treasury Bill) tuotto nousi 4,79 prosenttiin ja kahden vuoden vastaava on 4,392 prosenttia. Nousun takana on odotettua vahvempi työllisyystilanne joulukuussa 2024, kun uusia työpaikkoja syntyi 256 000 ja työttömyys putosi 4,1 prosenttiin eli ollaan samoilla tasoilla kuin ennen vuoden 2020 koronaa ja vuoden 2008 lamaa.
Lisäksi arvioidaan, ettei keskuspankin ohjauskoron uskota laskevan aiempien odotusten mukaisesti, kun inflaatiopeikko (nyt tasolla 2,9 %) vaanii nurkan takana. Näin erityisesti siksi, kun talous näyttää rullaavan. BKT kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttia, mutta nyt jännitetään, onko vauhti hiipunut vai ei.
Pankkien asuntolainakorot huitelevat taas seitsemän prosentin pinnassa, joten asunnonostajille se tietää tukalan olon jatkumista ja odotettua alempaa kulutusvoimaa, mikä näkyy vähittäiskaupan vaikeuksissa ja nousevissa konkurssiluvuissa. Vuoden 2024 syyskuun loppuun mennessä oli konkursseja rekisteröity oikeuslaitoksissa 504 112 kappaletta, kun vuotta aiemmin määrä oli 433 658. Näitä lukuja voi tutkia esimerkiksi osoitteessa https://www.uscourts.gov/, josta löytyvät kolmen ensimmäisen kvartaalin luvut vuodelta 2024. Suurin osa konkursseista on yksityishenkilöillä, mutta isojakin yrityksiä on mennyt nurin ja menee koko ajan. Joka tapauksessa kulutukseen ohjautuva raha on tiukoilla. Tämä näkyy myös siinä, että kuluttajilta on jäänyt syyskuun 2024 loppuun mennessä jo 46 miljardin dollarin edestä luottokorttivelkoja maksamatta, mikä on korkein taso sitten vuoden 2010 ja trendille ei näy loppua. Ehkä sekin kertoo jotain, että yli 41,9 miljoonaa kansalaista saa valtiolta ruokakuponkeja eli noin 13 prosenttia väestöstä.
Oman tuulahduksensa tuo myös tammikuun 20. päivänä presidentin virkaan astuva Donald Trump, joka on lupaillut perustullia kaikille ja nousuja monille – myös naapureille. Katsotaan rauhassa, mihin suuntaan asiat kuukauden kuluttua kulkevat, mutta kannattaa varautua 10–20 prosentin tuontitulleihin sekä mahdollisesti myös dollarin kurssimuutoksiin. Iso kysymys on se, kuinka ulkomaankauppa tasapainotetaan ja valtion velan korkotaakasta tai jopa itse velasta pyristellään irti. Nämä kaikki voivat aiheuttaa aikamoisen heilahduksen maailmantalouteen.
Muistutuksena vielä Amerikan markkinoille suuntaaville yrityksille, että kannattaa tutkia tarkkaan, minne keihään kärki suunnataan ja minne mahdollisesti etabloidutaan. Tässä ei saa unohtaa asiakasanalyysiä määrineen ja tarpeineen, jakelukanavavaihtoehtoja, valuuttasuojauksia eikä maksu- ja toimitusehtoja, muttei myöskään verotusta tai luonnonolosuhteita taikka työvoiman saatavuutta ja hintaa. Kassassa pitää olla riihikuivaa useammaksi vuodeksi.
Tämä on myös viimeinen artikkeli, jonka kirjoitan Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtajana, sillä palaan helmikuun lopussa Suomeen ja aloitan maaliskuun alussa johtajana laatutuotteita valmistavassa kotimaisessa perheomisteisessa yhtiössä, joka tiedottaa asiasta erikseen. Olen kaksoiskansalainen ja asunut sekä työskennellyt USA:ssa 15 vuotta erilaisissa johtotason tehtävissä sekä suomalais- että amerikkalaisomisteisissa yhtiöissä Oregonissa ja Teksasissa. Minulta saa neuvoja ja kommentteja jatkossakin, kun ottaa yhteyttä LinkedInin kautta. Kiitos kaikille lukijoille ja Amerikan asioista kiinnostuneille.
Menestystä vuodelle 2025!
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja Vesa Vihavainen
Texas, USA