2025 on veromuutosten supervuosi

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala (Kuva: Elmo Eklund)

Yritysten ja omistajien verotuksessa on ollut tapahtumarikas vuosi, joka heijastuu lukuisina veromuutoksina vuodelle 2025. Hallituksen kevään 2024 kehysriihessä tekemistä uusista veropäätöksistä useimmat tulevat voimaan jo ensi vuoden alusta. Myös oikeuskäytännössä ja Verohallinnon ohjeistuksessa on tapahtunut muutoksia, jotka tulee huomioida yritysten toiminnassa.

Vuonna 2025 tulee voimaan useita arvonlisäverotuksen korotuksia. 1.9.2024 tapahtuneen yleisen arvonlisäverokannan noston 25,5 prosenttiin lisäksi ensi vuoden alusta 10 prosentin verokannan piirissä olevat tavarat ja palvelut siirtyvät 14 prosentin verokantaan lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. Samassa yhteydessä eräät intiimituotteet, kuten kuukautissuojat siirretään yleisestä verokannasta 14 prosentin verokantaan. Lisäksi hallituksen on tarkoitus nostaa makeisten ja suklaan verokanta 14 prosentista 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen. Pienyrityksiltä poistuu ensi vuoden alusta mahdollisuus arvonlisäverotuksen alarajahuojennukseen, ja vähäisen toiminnan raja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Tuloverotuksessa keskeisimpiä ensi vuonna voimaan tulevia muutoksia ovat työtulovähennyksen enimmäismäärään tehtävä lapsikohtainen 50 euron korotus sekä kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja korvausprosenttien leikkaukset ja omavastuun korotus.

Yritysten mahdollisuuksia maksaa työntekijälle ja tämän perheelle verovapaasti rajat ylittävään työskentelyyn liittyviä muuttokuluja, viranomaismaksuja sekä kieli- ja kulttuurivalmennuksia joustavoitetaan. Lisäksi työnantajan kaavamaisesta koulutusvähennyksestä luovutaan.

Hallituksen kehysriihen päätöksen mukaisesti ensi vuonna on voimassa suuruudeltaan täysin poikkeuksellinen määräaikainen verokannustin nk. investointihyvitys, jota sovelletaan vähintään 50 miljoonan euron suuruisiin puhtaan siirtymän teollisiin investointeihin. Investointiverohyvityksen määrä on 20 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista, kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa per konserni. Hyvitystä voi käyttää investoinnin valmistuttua, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028, enintään 10 prosentin kokonaismäärästä kuittaaman verovuodelta maksettavaa yhteisöveroa. Tukea on haettava Business Finlandilta vuoden 2025 aikana.

Yritysten kannalta merkittävää uutta oikeuskäytäntöä ovat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapauden kriteerejä täsmentävät sekä alennetun veronkorotuksen ja veronkorotuksen määräämättä jättämistä koskevat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Lisäksi Verohallinto on täsmentänyt palautusehtoisen svop-sijoituksen verottamista koskevia periaatteita.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.